Tulosta Vesitalous-lehti | Talotekniikka-Julkaisut Oy
 

4-2011

22.6.2011
*

Jo yli 100 järveä kilpailee asemasta maakuntajärvenä

MaakuntajärvikilpailuSuomen ympäristökeskus SYKE käynnisti maaliskuussa kansalaisille suunnatun maakuntajärvikilpailun. Siinä valitaan kaksivaiheisella kansalaisäänestyksellä kullekin maakunnalle oma nimikkojärvi.

Meneillään olevassa ensimmäisessä vaiheessa, joka päättyy 15.8., kansalaiset voivat ehdottaa järviä ja perustella valintojaan SYKEn perustamassa Järviwiki-verkkopalvelussa. Sieltä löytyvät tiedot kaikista yli hehtaarin suuruisista Suomen järvistä. Ehdotuksia ja perusteluita voi lähettää myös postikortilla. Lue lisää >
*

Jätevesineuvonnan pilottihanke käynnistyi Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa

Uudet jätevesineuvojat ovat aloittaneet toimintansa Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan pilottialueilla. Tarjolla on muun muassa yleisötilaisuuksia, netti- ja puhelinneuvontaa sekä kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Neuvonta on maksutonta.  Lue lisää >
*

Väitös järvien pohja-alueiden hiilikaasupäästöistä

Irina Bergström. Kuva: Tytti EkolaVesien pohja-alueiden, erityisesti kasvillisuusrantojen, tuottamat kasvihuonekaasut on otettava huomioon, kun arvioidaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia luonnonympäristöstä tulevien kasvihuonekaasujen määriin, toteaa Suomen ympäristökeskuksen ekosysteeminmuutosyksikön erikoistutkija Irina Bergström maanantaina 13.6. tarkastettavassa väitöksessään.

Bergströmin mukaan ilmastonmuutos tulee mitä todennäköisimmin lisäämään kasvillisuusrantojen hiilikaasupäästöjä. Lue lisää >
*

Mitä minä tekisin Itämeren hyväksi, jos kaikki olisi mahdollista?

Merentutkimusalus Aranda. Kuva Riku LumiaroOhjelmallinen Itämeri-keskustelu 28.7. kello 13.00 – 16.30 Kotkan meripäivillä
SYKE ja Itämeri-viestijät tiedottavat

Itämeren tilasta puhutaan, sen eteen tehdään töitä monella taholla. Entä jos kaikki parannuskeinot olisivatkin yhtäkkiä mahdollisia eikä rahoituksesta tarvitsisi välittää? Tämän teeman ympärille kokoontuu Merikeskus Vellamon Itämeri-seminaari 28.7.2011. Tapahtumassa eri alojen asiantuntijat ja vaikuttajat saavat vapaasti, kaiken ollessa mahdollista, visioida Itämeren parempaa tulevaisuutta. Lue lisää >



*

Kymmenkertaiset pitoisuudet pintakäsittelyaineita Helsingin Vanhankaupunginlahden kaloissa verrattuna muihin alueisiin

Suomen ympäristökeskus ja Evira tiedottavat

Vanhankaupunginlahden kaloissa, ahvenessa ja kuhassa, on edelleen suuria pitoisuuksia laivojen pohjamaaleissa käytettyjä organotinayhdisteitä. Sen lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoimasa  EU kalat II-hankkeen kaloissa todettiin suuria pitoisuuksia perfluorattuja PFC-yhdisteitä. Koska kyseiset ympäristömyrkyt voivat aiheuttaa terveydellistä haittaa, tulisi ainakin ahvenen syöntiä tältä alueelta välttää. Lue lisää >
*

EU kalat II - Itämeren tärkeimmät ympäristömyrkyt kalassa

Maatalouden vesiensuojelu Evira, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedottavat EU kalat II - Itämeren tärkeimmät ympäristömyrkyt kalassa

Evira, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedottavat
    
EU kalat IIEU-kalat II- hanke varmisti, että Itämeressä on edelleen paljon syöntikelpoista kalaa, jota voi syödä kaksi kertaa viikossa: ahven, kuha, muikku, made, hauki, siika, turska, kilohaili ja särki. Järvikalat ja kasvatetut kalat sisältävät vieläkin pienempiä pitoisuuksia näitä tutkittuja haitta-aineita. Evira suosittelee, että kunnat informoivat kuluttajia, jos jonkin kalalajin kulutusta tulee paikallisten tulosten perusteella vähentää. Silloin kalan kulutusta tulee vähentää viranomaisten ohjeiden mukaisesti.on suurten haasteiden edessä, koska ravinnehuuhtoumia pelloilta tulee vähentää yhä edelleen. Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) –hankkeessa (2008 – 2011) on saatu uutta tietoa tehokkaista menetelmistä. Maatalouden vesiensuojelu tehostuu lisäämällä tilakohtaista neuvontaa, kierrättämällä maatalousperäiset ravinteet paremmin, kohdentamalla tukia alueellisesti, laatimalla maatiloille kokonaisvaltaisia ympäristönsuojelun kehittämisehdotuksia tilakohtaisen ympäristökäsikirjan avulla sekä luomalla kannustimia laiduntamiselle. Lue lisää >
*

Suurten järvien vedenpinnat jäämässä kesäksi alhaalle

Suurten järvien vedenpinnatKeski- ja Itä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa suuret järvet ovat jäämässä alkukesällä tavanomaista alemmaksi. Syynä tähän on erityisesti vähäsateinen ja lämmin huhtikuu, Lapissa ja Kainuussa myös talvella kertynyt tavanomaista selvästi pienempi lumimäärä. Saimaan vedenkorkeus nousee tämän hetken ennusteen mukaan kesäkuun loppuun mennessä 0-15 cm nykytasolta ja jää 35-50 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Myös Pielinen, Konnevesi, Pielavesi, Iso-Längelmävesi ja Tarjanne sekä pohjoisempana Oulujärvi, Kiantajärvi ja Kuusamon Kitkajärvi ovat ilman runsaita sateita jäämässä kesällä keskimääräistä alemmaksi.  Lue lisää >
*

Harjavallan tehtailla suunnitellaan uraanin tuotantoa ja varastointia. ELY-keskus on antanut hankkeen YVA-ohjelmasta lausunnon

Norilsk Harjavalta Nickel Oy:llä on laatinut ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee nikkelin tuotannon raaka-aineessa olevan uraanin erottelua ja varastointia. Nikkelisulfin sisältämä uraani on ydinainetta, joka tarvitsee mm. Säteilyturvakeskuksen luvan, tai tuotannon ollessa yli 10 000 kiloa valtioneuvoston myöntämän ydinenergialain mukaisen luvan rikastustoiminnalle.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy tuottaa nikkeliä, jonka tuotantoprosessissa tämän hetkisen raaka-aineen mukana epäpuhtautena tuleva luonnonuraani täytyy poistaa. Uraani kertyy tuotantoprosessin aikana epäpuhtautena uuttoliuoksiin alentaen uuttokapasiteettia ja haitaten näin tuotantoa. Lue lisää >
*

Turun Pansioon suunnitteilla olevan voimalaitoksen ympäristövaikutukset arvioitu

Turku Energia suunnittelee sähköä ja lämpöä tuottavan monipolttoaine -voimalaitoksen rakentamista Turun Pansion satama-alueelle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on ollut nähtävänä ja yhteysviranomaisen lausunto siitä on annettu.

Voimalaitos suunnitellaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen. Polttotekniikkana on ns. kiertopetitekniikkaan.  Keskimääräisen polttoainejakauman on arvioitu olevan puu 70 % ja turve 30 % tai puu 30 %, turve 30 % ja kivihiili 40 %. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat: VE1 polttoaineteho 250 MW ja VE2 polttoaineteho 450 MW. Vaihtoehtojen sijainti ja tekniset ominaisuudet ovat samoja. Nollavaihtoehtona arvioidaan tilannetta, jossa voimalaitosta ei rakenneta Pansioon. Lue lisää >
*

Saimaan juoksutusta vähennetään

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päättänyt vähentää Saimaan juoksutusta 20.06.2011 alkaen siten, että vedenkorkeuden lasku Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen alapuolelle voitaisiin välttää. Juoksutukset toteutetaan niin, että Vuoksen virtaama ei alita 400 m³/s viikkokeskiarvona. Mikäli vesitilanne edelleen huononee tulevien viikkojen aikana, juoksutuksia voidaan pienentää myös alle 400 m³/s:ssa. Mahdollisesti sateiden parantaessa vesitilannetta, juoksutuksia lisätään. Ennusteiden osoittaessa, ettei vedenkorkeuden sovittu alaraja ole enää vaarassa alittua, juoksutusten vähentäminen  lopetetaan. Lue lisää >
*

Maakunnalliset ympäristöpalkinnot 2011 jaettu

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jakoi Joensuussa 3.6.2011 maakunnalliset ympäristöpalkinnot.

Palkinto jaetaan vuosittain Pohjois-Karjalan luonnon ja ympäristön hyväksi toimineelle henkilölle, yhteisöille ja/tai yrityksille tunnustuksena vuoden aikana toteutetusta ympäristönsuojelutyöstä tai pitkäjänteisestä työstä ympäristöasioiden edistämiseksi. Tärkeää on se, että palkittava toimii omaehtoisesti ja esimerkillisesti ympäristön hyväksi Pohjois-Karjalassa. Lue lisää >
*

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustuksia vesihuollon kehittämiseen, ympäristönsuojelun edistämiseen sekä rakennusperinnön hoitoon

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustuksia vesihuollon kehittämiseen, ympäristönsuojelun edistämiseen sekä rakennusperinnön hoitoon . Lue lisää >
*

Tutkimuksen mukaan peltojen luonnonmukainen peruskuivatus edistää vesiensuojelua

RavinnehuuhtoumatPeltojen kuivatustila, vedenlaatu ja uomaeroosio on tutkimustulosten perusteella saatu hallintaan Sipoossa toteutetussa luonnonmukaisen peruskuivatuksen koehankkeessa. Ritobäcken -puron varrelle rakennettiin talvella 2010 luonnonmukainen tulvatasanne. Tulvatasanne estää veden nousun pelloille ja samalla kerää pelloilta valuvaa kiintoainesta ja vähentää kiintoainekseen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutumista vesistöihin

Hankkeen tarkoituksena on saada uutta tietoa maatalouden vesiensuojelusta ja hyvistä käytännöistä. Hanke on Suomen oloissa ainutlaatuinen, sillä siihen sisältyy laaja seuranta. Tietoa on kerätty jatkuvatoimisesti vedenlaadusta, veden virtauksesta ja sedimentoitumisesta sekä kasvillisuuden kertymisestä. Seuranta aloitettiin jo ennen kunnostuksia syksyllä 2009. Lue lisää >
*

Eurajoki palautumassa kemikaalivahingon jäljiltä

Jujo Thermal Kauttua Oy:n paperitehtaalta pääsi perjantain ja lauantain välisenä yönä 20. - 21.5.2011 JVP Eura Oy:n asumajätevedenpuhdistamon kautta bisfenoli-A –nimistä kemikaalia (BPA) arviolta 1000 kg Eurajokeen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on seurannut ja ohjeistanut tilannetta heti asiasta tiedon saatuaan. Lue lisää >
*

Rymättylän Kirkkojärven uusi elämä

Kunnostustoimet tuottivat Rymättylään uimakelpoisen järven

Kirkkojärven tila on säilynyt varsin hyvänä 2000-luvun alussa tehtyjen kunnostustoimien seurauksena. Kirkkojärven ekologinen tila on vakiintunut tyydyttäväksi, kun se ennen kunnostuksia oli huono.
Järvi käsiteltiin kemiallisesti vuosina 2002 ja 2005. Lue lisää >
*

Luvian Oosinselälle suunnitellaan laajaa tuulivoimapuistoa

TuuliWatti Oy ja Pori Energia Oy ovat laatineet ympäristövaikutusten arviointiohjelman Luvian kunnan ja osin Porin kaupungin alueelle suunniteltavasta Oosinselän tuulivoimapuistohankkeesta. Puistoon tulisi 33 tuulivoimalaa. Tavoitteena on aloittaa tuotanto vuonna 2013. Lue lisää >
*

Talvivaaran kaivoksen vaikutukset näkyvät selvästi jätevesien lähimmissä purkuvesistöissä

Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan lupamääräyksissä on asetettu raja-arvot vesistöön johdettavan jäteveden happamuudelle, kiintoaineen, nikkelin, kuparin ja sinkin pitoisuudelle sekä jätevesimäärälle. Jätevesien johtaminen ei ole aiheuttanut haittavaikutuksia lupamääräyksissä mainittujen aineiden vuoksi. Sen sijaan jätevesi on sisältänyt ennakoitua enemmän mm. sulfaatteja, rautaa ja mangaania. Lue lisää >
*

Pohjanläheisessä vesikerroksessa havaittu poikkeuksellisen korkea nikkelipitoisuus Leppävirran Arkkuselällä

Leppävirran Koirusveden Arkkuselän havaintopisteessä Arkkuselkä III3 havaittiin 5.4.2011 otetussa vesinäytteessä poikkeuksellisen korkea nikkelipitoisuus. Pohjanläheisen vesikerroksen eli syvyydeltä 24,7 m otetun vesinäytteen kokonaisnikkelipitoisuus oli 2700 mikrogrammaa litrassa. Tästä liukoisen nikkelin pitoisuus oli 2600 mikrogrammaa litrassa, mikä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki nikkeli oli veteen liuennutta. Veden pH oli pohjan lähellä 4, eli se oli hapanta. Pohjanläheisen vesikerroksen nikkelipitoisuus on niin korkea, että se on vesieliöille myrkyllinen. Herkimmille vesieliöille aiheutuu haittaa 43 mikrogrammaa litrasta ylittävästä nikkelipitoisuuksista. Toisaalta pohjanläheisen vesikerroksen happamuus on niin suuri, että siellä ei ole vesieliöstöä eikä kaloja. Lue lisää >
*

Viiden kunnan yhteinen vesihuoltohanke valmisteilla Päijät-Hämeessä

Viiden kunnan yhteinen vesihuoltohanke sisältää vesihuoltolinjan rakentamisen Asikkalan Urajärven kylältä Heinolan Vierumäelle ja Nastolan Mäkelään ja Pyhäntakaan ja sieltä edelleen Hollolan Heinlammin kautta Lahden rajalle. Nastolan Mäkelään tulee toinen haara Seestan kautta Hiekkanummelta Lahden rajalta. Rakennettavan runkolinjan yhteispituus on noin 30 km. Suunnittelu- ja mittaustyöt on jo aloitettu, ja rakentaminen alkaa tämän vuoden lopull. Lue lisää >
*

Yritysuutisia

Tulevaisuuden H2O
KemiraVäestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät käytettävissä oleviin vesivaroihin kohdistuvaa painetta. Veden vähäisyys on ongelma eri puolilla maailmaa. Lue lisää >
Uusi tutkimuskeskus São Paulossa
KemiraKemira ja VTT ovat avanneet uuden T&K-keskuksen São Pauloon, Brasiliaan. Keskus on avain Kemiran kasvulle Etelä-Amerikassa ja tärkeä osa Kemiran maailmanlaajuista T&K-toimintaa. Lue lisää >
Tunnustus jätevedenpuhdistusprosessin kehitystyöstä
KemiraVuoden 2011 Kemira-palkinto on myönnetty Vaasan Veden käyttöpäällikkö Tarja Karlssonille. Vaasan Veden Påttin jätevedenpuhdistamolla on tehty Tarja Karlssonin johdolla aktiivista ja perusteellista kehitystyötä typenpoiston tehostamiseksi jätevedestä. Lue lisää >
Toshiba on ostanut Landis+Gyrin
Zug, Sveitsi ja Tokio, Japani – 19. toukokuuta 2011 – Landis+Gyrin hallitus on tänään allekirjoittanut sitovan sopimuksen yhtiön myymisestä Toshiba Corporationille (TOKYO:6502). Toshiba, yksi mailman johtavista elektroniikan ja voimajärjestelmien valmistajista, ostaa Landis+Gyrin, maailman johtavan älykkäiden mittaustuotteiden ja -palveluiden toimittajan, 2,3 miljardilla dollarilla. Kaupan tavoitteena on maailman johtava asema älykkäiden sähköverkkojen liiketoiminnassa. Lue lisää >
Kuntahankinnat valitsi Logican IT-asiantuntijatoimittajaksi
LogicaKL-Kuntahankinnat on kilpailuttanut IT-asiantuntijapalveluita kunta-asiakkaidensa käyttöön ja valinnut Logican yhdeksi puitesopimustoimittajaksi. Puitejärjestelyllä KL-Kuntahankinnat haluaa rakentaa toimivia todelliseen kumppanuuteen perustuvia suhteita valittujen toimittajien kanssa. Lue lisää >
NovaPointin GeoCalc
Suunnittelutoimisto Aluetekniikka OyAloitimme äskettäin hankkimamme NovaPointin GeoCalc-ohjelmiston testauskäytön. Tarkoitus on korvata GeoCalcilla vanhat Matti Saarelman ohjelmat ainakin liukupintalaskennassa ja paalupituuden arvioinnissa. 
Aaro Kohonen Oy osti Rakennushanke H. Lumivirta Oy:n
FMC Groupiin kuuluva Aaro Kohonen Oy on hankkinut Rakennushanke H. Lumivirta Oy:n koko osakekannan. 30.4.2011 toteutetun kaupan jälkeen Rakennushanke H. Lumivirta Oy jatkaa toimintaansa Aaro Kohonen Oy:n tytäryhtiönä nykyisellä nimellään ja nykyisissä toimitiloissaan. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Hannu Lumivirta. Lue lisää >
Ramboll vahvistuu Pohjanmaalla ostamalla vaasalaisen Oy Talentek Ab:n
Ramboll laajentaa ja vahvistaa aluetoimintaansa Pohjanmaalla ostamalla vaasalaisen Oy Talentek Ab:n osakekannan. Talentek on 7 henkeä työllistävä suunnittelutoimisto, joka on toiminut Vaasassa lähes 20 vuotta ja jonka liikevaihto vuonna 2010 oli 0,7 M€.
Lue lisää >
Ramboll mukana isossa vesihuoltohankkeessa Päijät-Hämeessä
Ramboll laatii Lahden, Heinolan, Nastolan ja Asikkalan vesihuoltoverkostot yhdistävien vesihuollon runkolinjojen rakennussuunnitelmat. Uusilla vesi- ja jätevesilinjoilla parannetaan merkittävästi kuntien haja- asutusalueiden vesihuollon palvelutasoa ja samalla turvataan päätaajamien vedensaantia poikkeustilanteissa. Lue lisää >
Ramboll Vessasta vesistöön -jätevesiohjelman asiantuntijanaä
Vesi ja Viemärilaitosyhdistys on julkaissut jäteveden puhdistuksesta kertovan Vessasta vesistöön -dvd:n, jossa sekä kerrotaan kansantajuisesti jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja jätevedenkäsittelyn merkityksestä terveyden ja ympäristön suojelussa että luodaan myönteinen mielikuva vesihuollosta tulevaisuuden alana. Videon toteutuksesta vastasivat Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Kuvapäät Oy ja Ramboll. Lue lisää >
*

Vesitalous-lehti

Kustantaja
Talotekniikka-Julkaisut Oy
Lönnrotinkatu 4 B
00120  Helsinki
 
Puh. 020 7435 766

Sisältövastaava

Harri Mannila

Ilmoitusmyynti
Harri Mannila
Puh. 050 66 174





”Uutiskirjeen toimitus vetäytyy kesätauolle palaten taas elokuussa uutisten pariin.
Oikein mukavaa kesää kaikille lukijoillemme!”